• Olet täällä: Etusivu »
  • Salakirjojen julkaisut »
    • Vanha Kalevala taikka vanhoja Karjalan runoja Suomen kansan muinosista ajoista, 1835

Vanha Kalevala taikka vanhoja Karjalan runoja Suomen kansan muinosista ajoista, 1835

Vanha Kalevala taikka vanhoja Karjalan runoja Suomen kansan muinosista ajoista, 1835

Kalevalan tuntevat kaikki, vaan Vanhan Kalevalan aniharva. Teoksessa suomalainen kansanrunous näyttäytyi ensi kertaa laajana, todellisena eepoksena. Kirjasta tehtiin käännöksiä ja se on ensimmäinen suomenkielinen teos josta tuli maailmankirjallisuutta. Kirja vaipui kuitenkin unohduksiin Uuden Kalevalan ilmestyttyä 14 vuotta myöhemmin. Vanha Kalevala on puolet suppeampi, nopeampi, keskitetympi ja lähempänä alkuperäistä kansanrunoutta kuin suuri seuraajansa. Unohdukseen ei ole aihetta – Vanha Kalevala on virstanpylväs ja taideteoksena monien mielestä yhtä hyvä, ellei parempi, kuin kansalliseepoksemme.

Vanhan Kalevalan uusi julkaisu on syvä löytöretki maisemaan ja ihmismielen pohjiin. Kirjasta avautuu uusi mytologisesti kiintoisa, uskontotieteellinen näkökulma Kalevaloihin, sekä Lönnrotin henkilöön ja muinaisrunouteen Kalevalojen perustana. – Juha Pentikäinen

Kirjaan sisältyy Lönnrotin laaja esipuhe ja runojen esittelyt jotka puuttuvat Uudesta Kalevalasta:

Ensimmäinen Runo

Laulaja valmisteksen ja alkaa kertoa, miten Väinämöinen, kolmekymmentä kesää ja talvea äitinsä kohussa maannut, syntyy maailmaan. Siitä Väinämöinen hevosen saanut lähtee ajoon. Lappalainen, mistä lie vihaa kantava, vahtaa surmataksensa häntä. Näkee meren selällä ratsastavan ja ampuu kohti nuolensa. Toiste kolmannestiki lauasnut jo kaato Väinämöisen alta hevosen. Siitä Väinämöinen itse ympäri vesiä uien luo, mitä mihinki, karia, saaria, luotoja ja kalahautoja. Kotka pesimäpaikkaa etsossa keksii merellä Väinämöisen ja munii polvelle. Munat siitä polvien liikahtaessa vierivät vetehen ja särkyvät karilla. Niin Väinämöinen munamurusista luo maan ja taivaan, tähet, kuun ja auringon.

Kalevalan maailmaa ja hahmoja tarot-kortteina:

Katso myös teoksemme suomalaisesta kansanperinteestä: