• Olet täällä: Etusivu »
  • Salakirjojen julkaisut »
    • - Suomen luonnon pyhät paikat

- Suomen luonnon pyhät paikat

- Suomen luonnon pyhät paikat

Suomen luonnon pyhät paikat -teoksen tavoite on pitää yllä tietoa siitä, mikä aikanaan oli pyhää ja miten pyhän kanssa elettiin. Vanhat pyhät eivät ole kadonneet. Sellaisen luo tullessaan nykyajan ihminenkin kokee jotain.

Kansanperinteentallentaja, geologi Aimo Kejosen ja tietokirjailija, toimittaja Tuomo Kesäläisen teos kunnioittaa maamme 100-vuotista itsenäisyyttä ja esi-isiemme eloa esittelemällä sata luontokohdetta, joita eri aikoina ja eri tilanteissa on pidetty pyhinä. Teos on tietokirja ja matkaopas jokaiselle, jota kiinnostavat vanha metsäuskonto, sen pyhät paikat ja niiden merkityksen muuttuminen aikojen kuluessa. Kirja on paitsi kunnianosoitus menneidenaikojen pyhille myös kunnianosoitus kotimaamme upealle ja ainutlaatuiselle luonnolle.

Kirjan sisällys:

Alkusanat – Juha Pentikäinen ja Risto Pulkkinen
Lukijalle
Suomen kulttuurivaiheet
Pyhän käsite Suomessa
Vanhojen pyhien papisto, shamaanit ja tietäjät
Pyhät vuoret ja rotkot
Seidat ja saivot
Kalliomaalaukset
Hiidet
Pyhät kivet
Jatulintarhat
Jätinkirkot
Hautaröykkiöt, lapinrauniot ja uhriröykkiöt 33
Pyhät lähteet
Pyhät puut
Kovat paikat
Käärmeiden käräjäpaikat ja muuta eläinkuntaan liittyvää
Vanhojen pyhien häviäminen
Paljonko Suomessa on vanhoja pyhiä luonnonpaikkoja ja milloin niitä on käytetty

SATA PYHÄÄ SUOMALAISTA LUONNONPAIKKAA

Kivi- ja pronssikauden kalliomaalaustemppeleitä
1. Astuvansalmi, Mikkeli
2. Saraakallio, Laukaa
3. Hossan Värikallio, Suomussalmi
4. Verlan hirvifriisi, Kouvola
5. Hvitträskin verkkokuvio, Kirkkonummi
6. Mätikän luolamaalaus, Masku
7. Kolmiköytisienvuori, Ruokolahti
8. Kurtinvuoren onkalo, Enonkoski
9. Enkelinpesä, Juva
10. Vuorilammen luolatemppeli, Puumala

Hiidet ja pyhät lehdot
11. Kuninkaanhauta, Eura
12. Sammallahdenmäki, Rauma
13. Kylmänkorvenkallio, Rauma
14. Levänluhdan Uhrilähde, Isokyrö
15. Tarvasjoen Hiisi, Lieto
16. Liperinsalon Karsikkosaari, Liperi

Vanhat pyhät rajat ja rajakivet
17. Eräpyhä, Orivesi
18. Pyhänpää, Kuhmoinen
19. Rillankivi, Pielavesi
20. Jalkakivi, Orimattila
21. Metsokivi, Uurainen

Suomalaisten pyhiä vuoria
22. Vanhalinna, Lieto
23. Koli, Lieksa
24. Pisa, Kuopio
25. Neitvuori, Mikkeli
26. Pyhävuori, Alajärvi
27. Navettavuori, Kurikka
28. Akkovaara, Kajaani
29. Paljakanvuori, Kiuruvesi

Lappalaisten seitavuoria ja saivojärviä
30. Pyhä-Nattanen, Sodankylä
31. Utsjoen Ailigas ja Passe-Paikki, Utsjoki
32. Pyhä, Pelkosenniemi
33. Ukonjärven Akku, Inari
34. Ukonjärven Ukko, Inari
35. Ukonsaari, Inari
36. Akupää, Inari
37. Äkässaivo, Muonio
38. Pakasaivo ja Kirkkopahta, Muonio
39. Saarijärven Sakasti, Pihtipudas

Pyhiä ja parantavia lähteitä
40. Somerojan lähde, Salo
41. Kuninkaanlähde, Kankaanpää
42. Kupittaan lähde, Turku
43. Mustalähde, Kuopio
44. Sulaojan lähde, Utsjoki
45. Laurinlähde, Janakkala
46. Vornanlähde, Pielavesi
47. Uhrilähde, Jämijärvi

Pyhiä puita
48. Karhupetäjä, Kinnula
49. Timin mänty, Hämeenkyrö
50. Lönnrotinpetäjä ja Pirunpöytä, Kitee
51. Koivumäen honka, Kuopio
52. Puromäen Uhrimänty, Liperi
53. Tapionpöytäkuusi, Hämeenkyrö
54. Markkinan Uhriaihki, Enontekiö

Lappalaisten seitakiviä ja -kallioita ja heiltä suomalaisille siirtyneitä pyhiä kiviä
55. Taatsin seita, Kittilä
56. Seitalan seitakivi, Utsjoki
57. Nitsijärven seita, Inari
58. Nanguniemen seita, Inari
59. Näkkälän seita, Enontekiö
60. Keimiöniemen kalaseita, Muonio
61. Valaskivi, Pello
62. Lapinkivi, Nurmes
63. Kettukivi, Suonenjoki
64. Taikakivi, Outokumpu

Tietäjien kirkkoja, voima- ja parannuspaikkoja
65. Kivipirtti, Pello
66. Jai-Paljukka, Pello
67. Torsansalon Pirunkirkko, Rautjärvi
68. Julma-Ölkky ja sen Pirunkirkko, Kuusamo
69. Kapeenkivi, Kuopio

Vaaratietäjien voimapaikat
70. Porttilouhi, Pirunkirnu ja Kuppisaari, Juuka
71. Terveyskivi, Keuruu
72. Hitonhauta, Laukaa

Pohjanmaan jätinkirkkoja
73. Kastellin Jätinkirkko , Raahe
74. Jäknabackenin jätinkirkko, Pedersören kunta

Vanhan kansan kirkkoja
75. Otavan Kirkkokivet, Mikkeli
76. Kirkkokivet, Juva
77. Kynsikaivonniemen raukit, Hirvensalmi
78. Hattuvaaran Pirunkallio, Ilomantsi
79. Karhukivi, Nurmes
80. Mustalammen Ukonkivi, Pieksämäki
81. Katin Kalajumala, Polvijärvi
82. Pirunkivi, Heinävesi
83. Kaanaan Kalajumala, Raisio

Kuppikiviä ja kuppikallioita
84. Auranlaakson kuppikivet, Turku
85. Illaankivi, Valkeakoski
86. Aarrehaudan kansi, Hämeenlinna
87. Kihlakivi, Leppävirta

Historiallisen ajan vainajakulttia eli karsikkoja, uhripaikkoja ja hautasaaria
88. Mutalahden Ristikivi eli Suppokivi, Ilomantsi
89. Pyhäkankaan karsikkometsä, Äänekoski
90. Pieni-Vihtarin Kalmosaari, Heinävesi

Enteiden kuuntelu- ja katselupaikkoja
91. Variskivi ja Harakkakivi, Isokyrö
92. Pitkäkivi, Lemi
93. Peri-Sivakan Itkukivi ja Kesähauta, Valtimo

Jatulintarhat
94. Finbyn jatulintarhat, Nauvo

Onnea antavia kiviä
95. Verkkokivi ja Kourauskivi, Parikkala

Käärmeiden käräjäpaikkoja
96. Pyytinvuori, Naantali

Kipuvuori ja kipukiviä
97. Sukularakan hiidenkirnut, Rovaniemi
98. Kissakivi, Kuopio

Kovia paikkoja
99. Pirunkivi, Sastamala
100. Porttikivi, Heinävesi

Kun Suomi vuonna 2017 täyttää itsenäisenä valtiona tasan sata vuotta, tarkoituksemme on kunnioittaa maamme itsenäisyyttä ja esi-isiemme eloa esittelemällä sata luontokohdetta, joita eri aikoina on pidetty pyhinä. Myönnämme olevamme alan harrastelijoita. Arkeologit, uskontotieteilijät ja folkloristikot olisivat varmasti parempia asian kulttuurisen, henkisen ja humanistisen puolen tieteellisessä selvittelyssä. Meillä on kuitenkin omat vahvuutemme. Olemme osallistuneet suurempien osaajien apuna poikkitieteellisiin projekteihin. Silloin on tietoa tarttunut meihinkin. Olemme, muiden tutkimusten ohessa tai aivan tarkoituksella, käyneet ja konkreettisesti tutkineet pyhiä ja muutoin merkittäviä paikkoja. Oppainamme on ollut niiden tarinat tuntevia ihmisiä. Meillä on ollut onni vielä tavata ja saada ystäviksemme henkilöitä, jotka ovat tienneet ja koonneet vanhaa tietoa, joka heidän mukanaan on katoamassa. – Aimo Kejonen ja Tuomo Kesäläinen

Katso myös kirjan sisarteokset suomalaisista luonnonpaikoista:

Teoksemme suomalaisesta loitsuperinteestä: