• Olet täällä: Etusivu »
  • Filosofia ja elämäntaito »
    • Sään merkit eläinten käyttäytymisessä

Sään merkit eläinten käyttäytymisessä

Sään merkit eläinten käyttäytymisessä

Sään merkit eläinten käyttäytymisessä on wanhan kansan sääennustuksista kertovan kirjasarjan toinen osa. (1. osa on Sään merkit ympäristössä)

Miksi kissa kynsii puuta? Miksi kissa ja milloin koira syövät ruohoa? Milloin hevonen haukottelee, lehmällä on ruohoa suupielessä ja lampaat hyppivät ja puskevat? Miten muurahaisista näkee tuleeko lämmin kesä tai kylmä talvi? Millaista säätä tulee kun hyttyset tanssivat matalalla tai korkealla? Entä kun paarmat purevat ja kärpäset lentävät silmiin ja suuhun? Millaista ilmaa tulee kun hämähäkki korjaa ja kiristää verkkoaan? Entä kun mehiläiset tulevat sisälle taloon? Miksi ampiaiset rakentavat pesiä maahan joinakin vuosina, ja toisina tekevät paljon pesiä talojen rakenteisiin ja ullakoille? Näyttääkö etana sarviaan ja lähteekö leppäkerttu lentoon?

Sään muutos näkyy kotieläinten, karjan ja metsäneläinten käytöksessä. Jopa kaloista ennustetaan säätä! Kirjan neuvot ovat Kansanperinnearkistosta, lähes sadan vuoden takaa, ja kertojina ovat aiempien sukupolvien suomalaiset. He tunsivat luonnonmerkit ja tiesivät sään muutokset.

Kissojen ja koirien käyttäytymisestä on paljon eri esimerkkejä, samoin tärkeimmistä kotieläimistä: hevoset, lehmät, lampaat, vuohet, siat, kanat ja kukko. Metsäneläimistä esimerkiksi jänis, kettu, susi, mäyrä, hiiri, etana, sammakko, kastemato, käärme ja sisilisko.

Hyönteiset ovat hyviä ilmojen ennustajia: hämähäkki, kärpäset, ampiaiset, mehiläiset, paarmat, hepokatti ja heinäsirkka, hyttyset, mäkärät, surviaiset, punkit, luteet, leppäkerttu, perhoset, muurahaiset, sittisontiainen ja turilaan toukat. Kalojen sääennustuksia niiden uimisesta, värityksestä, syömisestä, kalojen perkauksesta, ja etenkin ahven, hauki, lahna, lohi, ja muikku.

Miten tiede voi selittää eläinten kykyä? Uusimpia tutkimuksia vanhan kansan havaintojen tueksi. Miten ilmakehän sähkökenttä muuttuu ja rasittaa ihmistäkin ja miten voi parantaa oloaan säänmuutoksen edellä olemalla paljain jaloin. Mikä nostaa sateen tuoksun ilmaan? Pehmeän ilman ja kovan ilman erot, pehmeän ja kovan veden ja sateen erot. Aamukasteen käyttö.

Iilimato ja muut verenimijät, miten hyttysten ja punkkien käytös ennakoi sään muutosta, ja miksi ne imevät verta juuri ennen huonon sään tuloa? Mikä ihmisessä ja eläimissä muuttuu, että tunnemme sään muutoksen, ja voiko sen perusteella tehdä jotain, ettei säähän reagoisi niin paljon.
Tämän kirjan luettuasi et enää voi olla näkemättä, mitä eläimet kertovat ilmojen muuttumisesta!