Kirja valottaa aihettaan 142 taideteoksen, 62 taiteilijan ja heidän tarinoidensa kautta.
Psykedeelisen sivistyksen liitto, 2024
Tietoisuuden tilaa voimakkaasti muuttavat aineet, kuten LSD, psilosybiini ja meskaliini, ovat jättäneet lähtemättömän jälkensä moniin kulttuureihin, teknisiin keksintöihin, tieteeseen ja taiteeseen. Monet kansainvälisesti tunnetut tutkijat, taiteilijat ja yrittäjät ovat kertoneet avoimesti psykedeelikokemuksistaan, mikä on osaltaan kasvattanut aihepiiriin kohdistuvaa kiinnostusta.
Aiheen lääketieteellis-terapeuttinen tutkimus on kuluvalla vuosituhannella käynnistynyt uudelleen. Psykedeelejä tutkitaan nyt Suomessakin. Useimmissa yhteyksissä psykedeelien käyttö on edelleen kriminalisoitua ja siihen liittyy vahvoja stigmoja, mutta kuitenkin myös niiden omaehtoinen käyttö on lisääntynyt rajusti. Aihetta on syytä kartoittaa perinpohjaisemmin – myös muista kuin tieteellisistä ja akateemisista näkökulmista.
Maailmalla psykedeelien ja luovuuden suhteesta keskustellaan jo jonkin verran, mutta Suomessa aihepiiri on pitkälti sivuutettu – ainakin osittain psykedeeleihin liittyvien tabujen vuoksi. Psykedeelit voivat toimia niin lääkkeinä kuin päihteinäkin, tarjoten mahdollisuuksia ennenkokemattomaan ja peruuttamattomaan. Toisinaan psykedeelinen kokemus voi olla luovuuden lähde, taiteen innoittaja tai kokonaisen teoksen synnyttäjä.
Taidekirja Psykedeelit ja luovuus kotimaisessa kuvataiteessa avaa tietoisuuden portit kotimaisen psykedeelien koskettaman taiteen maailmaan. Projekti ei glorifioi eikä demonisoi, vaan esittelee aihepiiriään taiteilijoiden oman äänen kautta. Mukaan on valittu 142 taideteosta 62 kuvataiteilijalta, ammattilaisilta ja harrastajilta, joiden teoksiin tai tuotantoon psykedeelit ovat tavalla tai toisella vaikuttaneet.
300-sivuinen teos on kovakantinen, nelivärinen ja painettu laadukkaalle taidepaperille. Kirja sisältää monenlaisilla tyyleillä ja tekniikoilla toteutettujen taideteosten ohella myös taiteilijoiden tarinoita. He käsittelevät kirjoituksissaan psykedeelien ja luovuuden suhdetta tietyissä teoksissaan, taiteessaan tai ylipäätään elämässään, mikä avartaa muuntuneiden tajunnantilojen merkitystä sekä taiteellisessa luomistyössä että laajemmin yksilöllisessä ja yhteiskunnallisessa muutoksessa.