Rapola-tutkimuksia 3
Sirkka-Liisa Seppälä
Aino Nissinaho
Tuovi Kankainen
Irmeli Vuorela
Nidottu, 152 sivua.
Museovirasto, 2003.
Muinaislinnan rakentamisen syitä tai ajankohtaa ei voida näkyvyystutkimuksen keinoin ratkaista, mutta sen avulla on ollut mahdollista analysoida sen maisemallisia ominaisuuksia. Tutkimuksen perusteella Rapolan muinaislinna on voinut muodostaa visuaalisesti merkityksellisen elementin sekä Vanajaveden alueen että Sääksmäen seudun asukkaille niin rautakaudella kuin keskiajalla.
Rapolassa ajanlaskun jälkeiset pari vuosisataa ovat olleet voimakkaan muutoksen aikaa elinkeinojen kannalta. Metsä on väistynyt lyhyessä ajassa ja viljapölyjen sekä niitty- ja varpulajien osuus kasvanut. Tämä on tulkittu voimakkaaksi pellonraivausvaiheeksi. Alkuvaiheen jälkeen viljely on kuitenkin taantunut voimistuakseen keskiajalla. Saarioispuolella viljelyn merkit taas voimistuivat 300-luvulla jKr. ja alkoi säännöllisen kasken aika, joka oli voimakkaimmillaan rautakauden lopulla.
Saatavilla myös tarjouspakettina kolmen muun Rapola-tutkimuksen kanssa.
12,00€
Tilapäisesti loppunut
Lisää ostoskoriin