Yhteystiedot:
salakirjat@gmail.com

Ostoskori:
Näytä kirjalista & Tilaa

  
   

Kirjamme
lauta1

Uutuus: Siperialaista shamanismia

Samojedien

Uutuus: Kalevala Korun koruluettelo vuodelta 1941

Kalevala Korun koruluettelo

Vanhoja keittokirjoja:

Taikauskosta
Metsastystaikoja
Suomalaisten tuho
Vainajainpalvelus muinaisilla suomalaisilla - Etukansi Front Small
Rakennukset tseremisseillä, mordvalaisilla, virolaisilla ja suomalaisilla - Etukansi Front Small
Suomen Suvun Pakanallinen Jumalanpalvelus - Etukansi Front Small
Suomen Suvun Pakanallinen Jumalanpalvelus - Etukansi Front Small
Muinaisia Loitsurunoja - Etukansi Front Small
Magic Songs
Musta Raamattu - Etukansi Front Small
Kalastustaikoja - Etukansi Front Small
Kreikkalaisten ja Roomalaisten mytologia - Etukansi Front Small
Pakanuuden Aikakausi - Etusivu Front Small
Samaanin sampo
Bockin perheen saaga
Muinaissuomalaisten kadonnut kuningaskunta
Rajapinnoilla - Etukansi Front Small
Salat ja valat - Etukansi Front Small
Yö vain ylläni lepäsi front small
Carta Marina
   

Kanerva-sarja
Tuulilauta 3

Embleemit
Sammon arvoitus
Mustakirja
Suurten mysterioiden avain kansi
Johdatus Kabbalaan front small
Suomen Muinaismuisto-yhdistyksen Aikakauskirja 9 - Oulun kihlakunta - Etukansi Front Small
Suomen Muinaislinnat - Etukansi Front Small
Suomen Muinaislinnat - Etukansi Front Small
Hermeetikko-lehti

15, 14, 13, 12,

 

Vainajainpalvelus

MUINAISILLA SUOMALAISILLA

1898

Suomalaisten vainajienpalvontaa ja vanhaa juhlaperinnettä

 

 

"Ainoastaan noidat, tietäjät ja shamaanit, vaan mahtavimmat niistäkin, voivat manata vainajain henget maan päälle ja puolestaan itse käydä Manalassa loveen lankeamalla."

 

Vainajainpalvelus muinaisilla suomalaisilla Covers Kannet

 

 

Vainajainpalvelus muinaisilla suomalaisilla on kiehtova kokoelma vainajiin ja henkiin liittyvistä vanhoista tavoista ja uskomuksista. Teoksen pääosan muodostaa 24:n vanhan suomalaisen juhlapäivän perinteisten viettotapojen ja niihin liittyvien uskomusten esittely. Tämän lisäksi kirja tutkii myös juhlien alkuperää ja yhtäläisyyksiä naapurikansojemme uskomusperinteisiin.

 

ISBN 978-952-5774-08-5
Kovakantinen, sivumäärä 399
Salakirjat, 2009

 

Hinta: 18€ (24€) - Tilaa kirja

 

 

Salakirjat Vignetti

 

Kirjan sisällys. Linkkien kautta pääset tutustumaan lukujen sisältöön:

 

Esipuhe >> Näytä
Luettelo kirjainmerkeistä
Oikaisuja ja lisäyksiä

Kuolleiden kunnioitus

Johdatus >> Näytä
I. Käsitykset Tuonelasta ja vainajista
II. Elävien suhde vainajiin
III. Vainajain palvelus

1. Hengenlähtö
2. Ruumiinpesu ja hautaan valmistaminen
3. Hautajaiset (Maahanpaniaiset)
4. Ruumiiden poltto

IV. Vainajain muiston viettäminen

Henkien juhlat

Esipuhe

I. Kekrijuhla >> Näytä
II. Mikonpäivä
III. Hengen kuu eli henkien aika
IV. Martin- ja Kaisan-päivä
V. Jouluaika
VI. Uusivuosi
VII. Loppiainen
VIII. Nuutinpäivä
IX. Paavalinpäivä
X. Antoniuksen-päivä
XI. Kynttilänpäivä
XII. Laskiainen
XIII. Metsik-juhla
XVI. Matinpäivä
XV. Pääsiäinen
1. Pääsiäinen
2. Kiiratorstai
XVI. Jyrinpäivä
XVII. Vapunpäivä
XVIII Ristinpäivä
XIX. Helatorstai ja Helluntai
XX. Juhannus-juhla
XXI. Pietarinpäivä
XXII. Olavin- l. Ollinpäivä
XIII. Laurinpäivä
XXIV. Iljanpäivä

Loppukatsaus
Liitteitä

1. Sana- ja asialuettelo >> Näytä
2. Kirjallisuusluettelo

 

 

 

 

 

 

Salakirjat Vignetti

 

Kirjan johdanto:

 

Vainajainpalvelusta, joka muodostaa osan sielunpalveluksesta, ei ole meillä vielä tutkimus ottanut erikoisesti käsiteltäväkseen. Tätä mytologian alaa on vaan sivumennen kosketeltu muun tutkimuksen ohessa antamatta tälle esi-isäimme pakanuususkon osalle mitään sen suurempaa merkitystä. Yleisesti hyväksyttynä on Suomalaisten muinaisen pakanuususkon tutkimisessa ollut se mielipide, että tämä usko on perustunut luonnonilmiöiden ja -voimain palvelemiseen. Sen mielipiteen on M. A. Castrén (*M. F., s. 3.) lausunut seuraavin sanoin: "lähempi esitys Suomalaisten ja muiden heidän heimokansojensa jumalolennoista on epäilemättä saattava siihen johtopäätökseen, että nämät ovat joko pelkkiä luonnonvoimia niin sanottuja alku-jumalia (Elementargötter) tai myöskin persoonallisia jumalia, vaan siinäkin tapauksessa edustavat toista tai toista mahtavaa luonnonvoimaa". Useimmat myöhemmät jumaluustarustomme tutkijat ovat omaksuneet tämän mielipiteen, eroavaisuutta on vaan ilmestynyt siinä käsityksessä, miten kunkin jumalolennon on selitettävä vastaavan kutakin luonnonvoimaa tai -ilmiötä. Kalevalan jumaluustarusto on ollut pääasiallisesti tutkimuksen esineenä. Tämän taruston tutkimukseen sovitti Julius Krohn tarkan kriitillisen tutkimustapansa, joka entisiin selittämisperusteihin liitti lisäksi paikkakunnallis-historiallisen tutkimuksen. Krohn määrittelee tutkimustapansa seuraavasti: (*SKH., s. 572.)

 


"Ensimäinen työ, ennenkuin itse tarujen selitykseen käydään kiinni, pitää olla ainesten, tarujen tarkka seulominen. Pitää esim., mitä painettuun Kalevalaan tulee, ensiksi purkaa sen saumat auki ja katsastaa mikä kenties vaan on kokoonpanijan kautta tullut siihen ja siihen yhteyteen. Paljoa luotettavampia aineksia ovat tietysti itse kansan suusta saadut käsikirjoitukset. Mutta nekin vielä vaativat vaivaloista, monenkertaista pohtimista. Paikkakunnallis-historiallisen tutkimuksen kautta tulee ottaa selvää, mitkä muodot ovat satunnaisia, mitkä myöhempiä synnyltään, mitkä piirteet ovat heille alkuansa vieraaseen yhteyteen joutuneet j. n. e., siksi kun todella saadaan alkuperäisimmät muodostukset käsille, ainoat, joista luonnon-ilmiöllistä perustusta hakiessa on apua".


Tällaista menettelyä tarujen tutkimisessa ja niiden ryhmittämistä kerroksittain eri kehitysasteiden mukaan vertaa Krohn siihen tapaan, jolla geoloogi tutkiessaan eri kerrosniuodostumia selittää tuhansia vuosia sitte tapahtuneiden muutosten historiaa. Se mikä tässä on annettu ohjeeksi Kalevala-taruston tutkimisessa, on kaikkien kansanrunouden tuotteiden tutkimisessa ainoa oikea ja varmaan perille johtava tapa. Tätä menettelyä on koetettu myöskin esillä olevassa kirjassa sovittaa niiden tapojen ja tarujen käsittelyyn, jotka kuuluvat vainajain-palvelukseen.


Tutkimuksessa on jaettu vainajainpalvelusta koskevat tavat ja juhlamenot kahteen jaksoon: kuolleiden (=vainajain) kunnioitus ja henkien juhlat. Ne tavat, jotka kuuluvat varsinaiseen kuolleille osotettuun kunnioitukseen, muodostavat itsenäisen, jotenkin helposti muista menoista eroitettavan ryhmän. Vaan ne menot ja se usko, jotka liittyvät henkien juhliin, ovat hyvin sekavasti takertuneet muihin sekä pakanuus-uskon että kristinopin aikuisiin menoihin, niin että näiden käsittelemiseen on yhdistetty monenlaisia vaikeuksia. Tämä osa pakanallisia menoja ja pakanallista uskoa on ennen muita hälvennyt kristinopin levetessä kansaan ja syventyessä kansankäsitykseen. Kirkko ei ole ainoastaan rakentanut temppeleitään ja pystyttänyt ristejä muinaisille pakanallisille pitämyspaikoille, vaan se on myöskin muinaisten pakanallisten juhlain kohdalle asettanut pyhimysten muistopäiviä (*Wilhelm Müller, Geschichte und system der altdeutschen religion. Göttingen 1844, s. 107.), ja siten on jo käännytystyön kestäessä kristillinen pyhimysten palvelus yhtynyt kansoissa ennen vallinneeseen pakanalliseen vainajainpalvelukseen (*M. t., s 64 ja 111). Siten jäivät pakanalliset uhrit edelleenkin pysymään marttyyrien nimen varjossa (*M. t., s. 103, muist. J); ss. 64-65 ja muist. 1, 2, 3.). Uhrien mukana säilyivät vuotuisissa juhlissa niihin kuuluvat pakanalliset menot ja tavat voimassa, (*M. t, s. 114) ja pakanalliset uskonkäsitteet pysyivät elinvoimaisina kristillisen kirkon juhlamenojen kuoren alla, muodostuen aikain kuluessa epäselvästi käsitettyjen kristinopin totuuksien kanssa keskiajalla kovin villiytyneeksi taikauskoksi (*Maurer, Bekehrung II, s. 393 ja srr.)

Pakanuus-uskon aikuisia menoja ja taruja käsiteltäessä tulee myöskin tarkoin pitää huomiossa se seikka, että raja luonnonpalveluksesta kehittyneiden ja vainajainpalvelukseen kuuluvien menojen välillä ei aina ole niinkään tarkka. Pakanuususkon alkuperäisimmillä kehitysasteilla on tämä eroitus selvemmin huomattavissa, vaan kun tarujen yhä kehittyessä on ruvettu luonnonvoimia ja -ilmiöitä käsittämään erityisiksi jumalallisiksi olennoiksi ja myöskin alettu vainajia palvella jumalina (*Ks. esim. Mogk, Myth., s. 1007 ja 1125-6), niin on monessa tapauksessa varsin vaikea sanoa mikä tarussa tai juhlamenossa on kehittynyt luonnon jumaloimisesta, mikä siinä kuuluu vainajainpalvelukseen. Enimmiten tapaa tämänluontoisia kohtia niissä juhlissa, joiden viettämisen menoihin kuuluu uhreja maanviljelyksen ja karjan menestykseksi. "Maanviljelys on kehityskulussaan selvästi ollut varsinaisen jumaluuskäsitteen pääasiallisin edistäjä", lausuu Schwartz (*F. L. W. Schwartz, der Ursprung der Mythologie dargelegt an griechischer und deutscher Sage. Berlin 1860, s. 20.). Esimerkkeinä tämmöisestä kehityskannasta Suomalaisten pakanuus-uskossa voi mainita Keyrin ja Jyrin päiväin vieton. Keyri on ollut yksi vainajainpalvelukselle omistettuja pääjuhlia. Sen viettoon tavataan kumminkin yhtyneenä Tapion palvelusta (*Ks. s. 147). Ukon palvelusta tavataan taas yhtyneenä sekä Keyrin että Jyrin viettoon (*Ks. ss. 141 ja 289). Joskin eri kansoissa tavataan toisilla vainajainpalvelus pakanuus-uskon pääsisällyksenä. toisilla taas luonnonvoimain kunnioitus, niin lienee vaikea omistaa näistä toista tai toista yksinomaan kaiken uskonnon alkulähteeksi, niinkuin esim. Spencer tekee sanoessaan "kaiken uskonnon alkumuoto on kuolleiden esi-isien palveleminen". Tällä mielipiteellä on kyllä kannatusta, vaan on sillä myöskin vastustajansa. Hylkäävän arvostelunsa lausuu tästä "esi-isäin palvelusteoriiasta" m. m. Otto Gruppe (*Die griechischen Culte und Mythen in ihren Beziehungen zu den orientalischen Religionen 1. Einleitung. Leipzig 1887, ss. 241-245) tarkastellessaan mytologian tutkimuksen eri teorijoja. Yhtä yksipuolisesti kuin vainajainpalveluksen puolustajat, ovat myöskin luonnon-myytein puolustajat ajaneet asiatansa. Niin esim. Schwartz (*M. t., s. 238) selittää "Tuonen toukan" ukkoskäärmeeksi. Mutta mitä enemmän mytologiaa on ruvettu tutkimaan siellä, missä sen ainesta ei ole vielä teoriojen kaavoihin valettu, s. o. itse alkuperäisellä kannalla eläväin kansain keskuudessa heidän tavoistaan ja menoistaan, sitä enemmän on saatu tietoja vainajainpalveluksen olemassa olosta ja sen vaikutuksesta kansojen uskonnollisiin käsitteisiin.

Yhä enemmän ja enemmän on vakaannuttu ja yhdistytty siihen mielipiteeseen, että kullakin kansalla tavattavia mytologisia taruja ja uskonnollisia menoja on tutkittava siinä yhteydessä, missä ne näillä tavataan, ja on niitä tutkittava niin kauvas ajassa taaksepäin, kuin voi mahdollista olla. Näin hankittua ainesta on käsiteltävä vertaavan tutkimuksen valossa, kuitenkaan antamatta vertauksen viehättää tutkijaa toisten kansain mytologiasta ottamaan täytettä tutkittavana olevan kansan näennäisesti vajavaisiin mytologisiin käsitteisiin.

 

 

 

Kirjan sana- ja asialuettelo:

Sanan jäljessä olevat numerot osoittavat sivulukua.

 

Aattokala, 193. 197.
Aattokoivu, 319, 339.
aaveet, 21. 88.
Adde- 1.
Udde-Nabma, 54.
aeppar, 113.
Aile- 1. Ailekes-Olmai, 210.
aidanvarake, 218. 221.
aitaus, haudan ympäri, 84.
akkapäivät, 188.
akkuna, ks. ikkuna.
der allen Seelen Tag, 178.
almut, 78. 79. 81. 109. 112.165. 171. 182. 184. 206. 326.333. 336. 337. 341. 348. 352.
alotusleipä, 194. ks. kyntöleipä.
Alpen-usko, 43. anagila, 41.
Ankaka-mana, 208.
Anthesteria-juhla, 131.
apposet, 161. 163. 164.
arföl, 81. ks. erfi.
asakiios, 102.
avanto, 219.
Bald(e)r-kultti, 322—323. 333.
Basse-manno, Bassalis-manno, 208.
Bessousing, 10.
Bierg-Maend, (Dii montani), 9.
Bissemana, 208.
Bluckwackar, 211.
Calmen, Calmus, 4.
Caristia-juhla, 131.
Catrinan lahjat, 161, muist. ks. Kaisanpäivä, Katariina.
Chauturas, 181.
Cobili, Coboldi, 33.
Coltki, 33.
Craddha, 125. 130.
Dapanin maljat, 161,
Deewa-Deenas, 179.
Diewe, 41.
Dimitrein päivä, 180.
Dimitruski, 177.
Duner-Munos, 38.
duodna, duona, 12.
dwehseles meelasts, dwessel meley, 179.
dåna, (bortdåna), 1.
död, 1. eksyminen, 36. 38. 349.
eläin, uhriksi, 86. 97. 106. 113. 114. 120.^226. 296. 346. ks. hevonen, lammas, lehmä y. m.
elämä, 7. haudantakainen, 7. 14. 15. 16. 43. 62. 72. 83. 117. 178. ks. kuolemattomuus,
emäntä, aikaisin levolle, 235.
emäntä ajaa kiiraa, 284. 285.
emäntä alottaa uhriaterian, 151. 169. ks. isäntä ja e.
emäntä ensin kylvystä tupaan, 152.
emäntä nauttii yksin uhriaterian, 317.
emäntä toimittaa uhrin, 169. 170. 177. 339.
enkeli, 45. 82.
ennustaminen, 156. 163. 166— 167. 171. 173. 174. 176. 181. 196. 197. 204. 207—208. 214 —215. 216. 217. 218. 219. 221. 225. 245. 278. 280. 317. 327. 341.
enteet, 20.
erfi, erfiol, 122.
Erlik, 43.
esi-isät, 123. 180.
esikoisuhrit, 98. 157. 169. 170. 229 (292).
esivanhemmat, 179. ks. esi-isät.
Fanos-aimo, 38.
fastlags-, 233.
Fer alia-juhla, 131.
Fudnos-aimo, 10.
Gehhol, geohhol, 186.
Gerro-Mubben-aimo, 8. 9. 10. 11.
Giltine, 41.
gobdas, 52.
goiblot, 132. 133.
gribbetajs, 40.
S:t Göran, Georg, 290.
Haahlat, 93. 94. 280. 283.
haltijain ateria, 148. uhri, 346. ks. henget, harjahirsi, 250.
harjapäivä, talven, 227.
hauki, 293. ks. kalauhri.
Hausgeist, Hausgreis, 34.
haustblot 133.
hautajaisateria, 80. 83. 85. 87.
haudalla, 84. 86.
hautajaiset, uusitaan, 80.
hautajaisrokka, 77. 279. ks. ruumisrokka.
hautajaistapoja, 62. 64. 65. 289.
heinäparvi, 174. ks. lakka.
Helaa, 311. helavalkea, 308 srr.
helavalo, 311.
Helkavuori, 314.
Heluntai, 139.
henki, 7. 16. 46. 47. 56. 67.
eläimen h. uhriksi, 173.
(-olento), 158. 177.
henget, 51. 148. 154. 181. 211. 305.
hengenlähtö, 56.
henkien ateria, 175. 177. 178. 179. 205. ks. vainajain ateria, henkien juhla, 178. 179.
henkien päivä, 154. 173. 174. 177.
henkien ruoka, 174. 175. herneet, 82. 86. 150. 225. 228. 242. 243.
henkiä kylvetään, 304. ei kylvetä 270.
hernekeitto, 80. 260. 274. 287.
hernerokka, 77. 242. „ -ruoka, 243. hete, 52. ks. lähde,
hevonen, uhriksi, 76. 84. 85. 106.
hevoselle jyviä, 153. olutta ja viinaa, 163. 192. 193. 199. 200.
hiilikoukku, 24. 59. 283. 284. 285.
hiljaisuus, 68. 148. 189. 190. 203. 204. 208. 216. 231. 237—238. 260. 271. 286. 291.297. 298. 299. 302. 305. 306.338. ks. äänettömyys.
Hiisi, Hijsi, 3. 20. 34. 37. 38.
Hiidenvuori, 325.
Hiidenväki, 189.
Hiiva-Nuutti, 187. 221.
hingede aik, ingede aik, 135. 174. 178.
hinge kuu, 135. 173. 174.
hingede päev, 174. 178.
hinge päev, 175.
hinne tul, 57.
(h)inge tänu, 81. 112.
Hin Svarte, Hin Onde, 34.
Hippa 3.
huhmar, huumari, 249. 283. 285.
huoneen alus, 29. ks. laattian a.
huoneen haltija, 149 ks. talon haltija.
Husgud, 289. 295.
hvel, hveol, 186.
hyttyset, ks. syöpäläiset,
hyväilynimiä, suden, 296. 299. 300.
hyönteiset, ks. syöpäläiset.
härjä-kakk, 226.
härkä, uhriksi, 76. 117. 344—345. 346—348.
härkäpäivä, 347.
häälaulut, 115.
häätavat, 79.
Hönttänä, ks, Kehrikönttänä.
Ihmissudet, 212. 213.
ihmisuhreja, 10. 85. 158.
ikkuna, 58. 112. 116. 203. 249. 250/251. 258. 281. 285. 336.
peräikkuna, 151.
ikkunat auki yön, 181.
ikkunat tuketaan, 154.
ikkunan kamana, 207.
ilmestyminen (henkien), 20. 28.
ilmestysmuodot, vainajan, 16. 21—22. (52). 111. 287. 300—301.
ingede aik, inge tänu, ks. hingede a., hinge t. Intikka, 145. 152.
iso-isä, 83.
iso-äiti, 83.
isäntä, alottaa uhriaterian, 150 —151. 152. 154.
isäntä nauttii yksin (uhriaterian, 183.
isäntä siunaa talon, 280.
isäntä teurastaa uhrieläimen, 152. 173.
isäntä toimittaa uhrin, 176. 180 —181. 216. (223).
isäntä ja emäntä, alottavat uhri-aterian, 155. 169. 170. 305.
isäntä ja emäntä, aterioivat erillään, 151.
isäntä ja emäntä, ensiksi nousevat valveille, 155.
isäntä ja emäntä, herättävät perheen, 299.
isäntä ja emäntä, toimittavat alkajaisuhrin, 155.
isäntä- ja emäntä-vainajat, 67. 68. 78. 97—98.
isännän ja emännän hautajaiset, 80. 81—82.
entisten isäntien ja emäntien henget = Keyrittäret, 153.
itikat, ks. syöpäläiset; ks. myös pedot.
itkeminen, itku, 58. 90. (111).
itkuvirsi, 109. 110.
Jabme-aimo, 7. 8. 9. 10. 11. 12. 37. 38. 47. 51. 113.
Jabme-Akko, 113.
Jabmek, 37. 38. 52. 54. 113. 114. 220.
Jabmig, 113.'
Jajyk Kan, 44.
Jako-aika, 135. 136.
Jani-kahi, 326.
Jani-päev, 326.
Jani-rohhud, 327.
Jaõ-õhto piddamine, 203.
jauhinkivi, uhripaikkana, 203. 205. 207.
jauhinkiven korit, 153. 219.
lautamat, 150.
jauhinkiveä pyöräytetään, 275. ei p. 277.
jehwela, 186.
Jenseits, 2.
joculus, 186. ks. tanssi-ilta. jol, 184. 186. 211.
jolablot, 184.
Joulu (nimi), 184.
joulu-aika, 51. 184—213.
Joulu-herra, 209.
Joulujuhla, 135. 290.
Joulu-Juutas, 190.
joulukakku, 187.
joulukuningas, 210.
joulukynttilä, 195. 196.
joululeipä, 193. 194. 197. 294.
jouluoljet, 191. 192. 201—202. 302.
joulupahnat, 191. 278.
joulupukki, 201. 222. N „ -rokka, 197.
jouluvalkea, 187.
jouluyö, 51. 216.
Jõul, Joulo, Joulu, 203. 204.
Joulo-Gadze, 209. 210.
jõulo-kak, 206.
jõulo-kerake, 205—206.
jõulo-puk, joulohans, 207.
jubze, 331.
Juhlafolket, 208.
Jul (nimi), 185—186.
Juhannus, 157.
Juhannustuli, 316. 321 srr.
Juhannusyö, 301. 316. 326.
jumala, 334. 335.
jumalain palveleminen, 185.
jumalallisia olentoja (vainajat), 55. 113. 123. 129. 181.
jumalolennot, 42. pahat j.-o. 17.
jumi, 20.
juomauhri, 19. 41. 79. 80. 81. 82. 84. 85. 86. 87. 98. 99. 100. 102. 116. 119. 120. 148. 149. 150. 151. 156. 157. 161. 179. 183. 192. 199. 205. 210. 216. 223. 226. 229. 232. (274). (290). 292. 296. 301. 351. Juutas, 57. 190. 171
(Uhri-j.). 179. ks. Joulu-J. jyrkee, 194.
Jyrki, 289. 295. 303.
Jyrit, 292.
Nosto-J. 291.
Kevät-J.,
Syys-J. 293. ks. Yrjö.
Jyrinpäivä, 159. 232. 288 srr.
Jyrinkakkarat, 294.
Jyrynpäivä, 290. 291 muist.
Jüripäev, 296.
Jürri (hevosten suojelija), 296.
Jänkinsaari (?) 157.
jänis, uhriksi, 199.
järveen uhrataan, 169.
jättiläisen hauta, 52—53.
Sanct Jöran, 295.
Kaali, 274.
kaalisoppa, 170.
Saltta Kaarana, 160.
Kaisanpäivä, 136.
Kaisankahjaiset, 183.
kaivo, uhripaikka, 211.
peitetään, 204. vettä k:sta, 219. 220.
kaivonkansi, 216. 318.
kala, uhriksi, 76. 97. 110 161. 193. 209. 210. 293. 291.
kalakeitto, 155. 161 Ö94. 305.
kalbma, 3.
kallio, 52. 292. 294. 312.
kallionväki, 53.
kalm, kalmud, 4.
kalma, 3. 4. 17. 29. 33. 37. 89. 93. 94. 110.
kalmoilla käynti, 110. ks. kalbma.
kalmalastut, 89.
Kalmaluoto, 63.
Kalmaniemi, 4.
kalmapaikka, 89.
Kaimasaari, 5.
Kalmankaltio, 4.
kalmanluut, 26.
kalmannos. 3.
kalmet, 3.
kalmisto, 3. 4. 5. 29. 32. 64. 90. 110. 111. 293. 346. 349.
kalmistonhaltija, 19.
Kalmonmäki, 308.
kampaaminen, 257. 258. 263. ei k. 68. 231. 268. 271. 286.
kana, 114. 177. 226.
kannus, 52. ks. noitarumpu,
kansi, naudan, 62. 71.
kanttausviikko, 309.
kapula, ks. puupölkky,
karhu, 268. 279. 287. 336. 337.
338. 345. 347. 349. 350. ks.
Metsä ja metsänpedot. karitsa, 157.
karja, saa aterian tähteitä, 248. 249. uhriruokia ja -juomia, 206. 217. 227. ruokittava ennen ateriaa, 193. ks. hevonen ja lehmä, karjapalat, 162.
karjarutto, 37. 227. 344—345. 347.
karjanhoito, 148.
karjan menestys, 167.
karjan metsäänlasku-päivä, 291. 292. 304. 305. 306.
karkoittaminen, käärmeen, 280.
metsänpetojen, 259. 302. 303.
pahan hengen, 328. vainajan
hengen, 87. 102.
karruse päev, 336.
karsikko, 97 srr.
kasvattipuu, 169.
kataja, 312. 330.
Katariina, 184. ks. Kaarana. Katariinanpäivä, 136. 169.
katto, 240. 258. 261. 278. 295.
kattolaudat, 57.
Kauri, 141. 143.
Kegri, 141, ks. Kekri, Keyri.
keijua, keikkua, 5.
Keijut, Kerjuiset, Kejjuset, Keijukaiset, Kejjungaiset, 5. 32. 33. 46. 145. 152.
Kekri, 136. 146. 280. ks. Keyri.
kekrihuttu, 151. -puuro, 162.
kekrijumala, 156.
kekrikyrsä, 163.
kekrinlampaat, 163 ja muist.
kekripuuro, ks. -huttu.
kekriruuat, 159 srr. = hautajaisruuat, 153.
Kekrinhönttämät, 145. 150. 153. 154.
kekrinhönttänä, 150.
Kekrittäret, 140. 145. 151. 152. 154. 155. 164. 165. = entisten emäntien ja isäntien henget, 153. 154.
kekrin kierto, 163. 164.
Kekyris, 142.
Kelkkalaskiainen, 244.
keskonen, uhrattava, 158.
keskosen ruumis, 28. 29.
kesäjuhlat, 307 sr.
kesän lopettajaiset, 173.
ketunleipä (oxalis), 171.
keuhkot, 113. 114.
Keuru, 140—145.
kevre, ks. kovre.
kevätjuhlat, 234. 290. 299.
kevätvuona, 169. 170.
Keyri, 138. 337. ks, Kekri.
Keyrittäret, ks. Kekrittäret.
Keyriukko, 165.
keyrivalkea, 167.
keyrinavun ajaminen, 165.
kiertää, ei saa, 282.
kieru (käärme), 269.
Kierätorstai, 282.
kiikan 1. kilkan tuli, ks. kitkan-tuli.
kiirastuli, 135.
Kiiratorstai, 282.
kiiranajaminen, 283—286. 295. (304). (322—323).
kiisseli, 109.
Kiremet-Kapka, K.-Piim, 39. Kirjakallio, 99.
kirkkokalma, 27.
kirkonhaltija, 31.
kirkonväki, 28. 88. 92. 94.
kirppu, ks. syöpäläiset.
kirves, 24. 25. 93. 94. 96. 215. 281. 282.
kissa, 29. 34. 114. 206.
kitkantuli, 29. 310. 325.
kivi, 96. 293. kiven alle uhri, 317. ks. uhrikivi.
Knuutinpukit, 222.
Kobel, *Köbel, 32.
-Kobold, Kofvrald, 32.
kodinhaltija(t), 147. 205. 277. 289. ks. talon h.
Kodokäiä, Koddokäiä, Kodu-käiä, 34. 35. 36.Kodoks puva, 219.
kokkovalkea, 312. 313. 324 srr. 334. ks. valkea.
koira, uhriksi, 76.77.106.uhrista koirille, 83. 163. 362.
koirille ensin, 86. ks. nelisilmä.
Kolli kak, 206.
kolme kuninga päev, 221.
Kolmogor, 4.
kolomishtshe, 4.
kolppi, 153.
kon ketse, konom k., kanma k., 119.
Koolja-kuu, 179, muist. koristeet, pois, 68.
koski, 57.
kota, 317.
kotonakäyjä, 22. 68. 204.
Kõu, (= Jõu, Jõul), 204.
Kouken, 230.
kovre, (kevre), 142.
Kratti, 177. 228.
kropnitsa, 63.
kukkaseppele, 112.
kukkist päva, 274.
kukko, 18. 30. uhriksi, 77. 81. 106. 114. 173. 177. 301.
kummitukset, 23. 30. 31. 32. 40. 73. 111.
kumoon kaadetaan, rahit, 93;
huonekalut, 96. reki, 102.
kuolemattomuus, 15. 180. ks.
haudantakainen elämä, kuollut, kuolleet, 51. 189. 305.
kuolleiden henget, 113. ks.
vainajain henget, kuusi, 96. 293.
kuusikko, 293. 348. 349.
kuusnjedäliset, 109. 110.
kuuvalo, 35. 36.
Kulmking, 34. 36.
kylpeä, ei saa, 68. 189.
kylpeä myöhään, 148.
kylpeä pitää aikaiseen, 214. 236.
kylpemättä ei saa olla, 234.
kylpy, ks. sauna. Kylviäiset, 290.
kylvykakku, 194.
kylvöpulla, 280. ks. kyntöleipä.
kylvöpäivä, 194. 290. 3Ö5. ks. kyntöpäivä.
kylänkeskinen, 233.
kylänvanhin, 198. 223. 266. K
undol pava, 232,
Künla päev 1.
Künla-Märja-p., 232.
kynnys, 36. 92. 94. 176. 181. 328.
kynnyksen alus, 28. 29.
kynnönalkajais-leipä, 294.
kynttilä, 82. 83. 84. 114. 116. 119. 194. 195. 196. 197. 203. 205. 216. 221. 226. 228. 229. 293. 326.
kynttilätä ei sytytetä, 236. 275. ks. tuohus.
Kynttilänpäivä, 194. 301.
kyntöleipä, 194. „ -päivä, 329.
kyrsä, ks. leipä-kakkara.
Kyö, 32.
kyömdes, 52. ks. noitarumpu.
Kyöpelit, 32. 46.
Kyöpelinvuori, -linna, 32.
Käkre, 265. 267.
Käkri, 280. ks.
Kekri. kärpäset, ks. syöpäläiset,
käsikivi, ks. jauhinkivi.
käärme, 239. 259. 263. 268—275. 280. 281. 284. 285. 286.297. 321. 338. Köpeli, 32.
Köyri, Köyry, Körrä, 138. 172. 284, ks. Kekri.
Köyrinhönttämät, 165.ks.Kekrinhönttämät.
Köyrittäret, ks. Kekrittäret.
Köyryn valkonen, 172.
Kööpelit, 5.
Laattia, 93.
laattialle jätetään pudonneet murut, 87.
pannaan ruokia, 151.
laattialle uhrataan, 78.. 93. 154. 155. 180. 216. 339.
laattian alus, 154.
laiva, 65—66. ks. vene.
laivan kuva, puuhun, 208.
lakaiseminen, 29. 93. 96. 112. 122. 176. 190. 216. 245. 254—257. 315. 321.
lakaista, ei saa, 68.
Lakaiset, Lakajaiset, 111. 112. 138. 315.
lakeinen, 57. 151. 215. 240. 250. 258.
laki (välikatto), 26.204. ks. lakka, ja parvi,
lakka, 173. 174. 177. 194. 205. 217. 261.
lammas, uhriksi, 76. 80. 81. 114. 137. 143. 147. 148. 152. 156. 157. 158. 161. 162. 169. 173. 183. 229. 260. 337. 338. 339. 346. 350.
lampaanliha, 118. 193.
langa freadagher 1. fredagher, 276.
Lankaperjantai, 1. -lauvantai, 276.
lantatunkiolle uhri, 229. ks. rikkatunkio.
lares, 147. 277.
Laskiainen, 194. 197. 232. 233. 308.
lastuja haudalle, 175.
Laugo-Edne, 54.
Lehhe-Bistipäev, 306.
lehmä, uhriksi, 76. 77. 109. 113.
lehmille uhrijuomaa, 163.183. 193. 1. tapettava, 78. vanhin 1., 151.
Leib-Olmai, 210.
leipä (uhri), 150. 156. 162. 216. 226. 232. 244. 326. 332.
leipä taikinaj aloilla, 160.
leipä-kakkara, 82. 209. 217. 348.
Lempo, 34.
Lemuria-juhla, 131.
leppä, 298.
liesi, 18. 25. 26. 40. 190. 196. 204. 218.
Ligo, 287. 333.
Ligas swetki, 333.
Lihaheitte-päev, 234.
lihan-heitto, 234.
liharokka, 241. 244. 294.
liiemmäiset, 199.
liina, 176. ks. vaatteenpala.
liinansiemenet, 95. ks. pellavansiemenet.
likaisuus, 68. 69. (257). ks. peseytyminen.
Linno-Ristipäev, 306.
lintu, uhri, 76. 346.
lintujen palvelus (?) 287.
lohikäärme, 316.
Loppiainen, 195.
loveen lankeaminen, 6. 51.
lumi-sade, 270.
luteet, ks. syöpäläiset.
Lutsna päev, 306.
luu, ruumiin, 230. 294.
luut, eläimen, kalan, uhriksi, 82. 84. 104. 106. 110. 115. 148. 158. 161. 170. 171. 210. 244. 246. 247. 261. 350. 352.
luita ei rikota, 156. 157. 199. 339.
Luupainaja, 34.
lähteet, 157. 318.
lämmitös, 170. 317. ks. maito-lämmitös.
läski, ks. sianliha.
läävä, uhri läävään, 151. 207. 217, ks. navetta.
läävänhaltija, 192.
Maa, uhri maalle, 78. 86. 156. 169. (214).
uhri kaivetaan maahan, 113. 120. 148. 158. 247—248. 301. 326. 339.
maata ei saa kaivaa, 298.
Maa-alused, Ma-allused, 204. 219.
Maahanmättäjäiset, 111.
Maahiset, 234.
Maanhaltrja, 29. 43. 156. 158.
169. 192. 197. 301. 339.
Maanpitäjä, 193.
maantie, ks. tie. maanviljelys, 148.
maanväki, 28. 91.
maito, 209. 210. 293. 326. 327. 332.
maitolämmitös, 78. 147. 149. 294. ks. lämmitös.
maitopuuro, 294. 305. ks. puuro.
maitoruokaa, ei syödä, 279.
maitovelli, 77. 151. 154. 162. 317. 339.
makkarat, 241 srr. 260.
malja, kuolleen, 73.
Mana, I. 2. 3. 29.
mananväki, 96.
manasönad, 50.
manatargad, 50.
Manala, 1. 2. 3. 17. 38. 45. 49. 50.
Manalaiset, 5. 23. 28. 45. 50. 77. 89. 91. 96. 145. 151. 155. 199.
Manalane, 53. 54.
Manalanhenget, 42. 148. 212.
Malanniemi, 3.
manes, 31. 208.
Manterenhaltija, 193.
Maren-usko, 43.
Marraskuu, 179 muist.
Martinkarja (-kahja ?), 165.
Martinkestit, 182.
Martin laulut, 182.
Martinpäivä, 136.
Martin santit, 182.
Matiks pava, 274.
mato, ks. käärme.
Medeine, 213.
Meitruskin (Dimitrein) päivä, 180.
menni (minne), 5.
Menningeiset, Menningäiset,ks. Männinkäiset. Meschadews, Meschawirs, 213.
Metsahaltijas, Metsa-tont, 265.
Metsik, 141. 265 srr. metsä, 301.
metsälle uhri, 170.
Metsä (= karhu), 271. 292. 299.
Metsähiisi, 89.
Metsänemo, 170.
Metsänhaltija, 19. 294. 296.
Metsännenä, 17.
metsänpedot, 239. 259. 292. 297. 344.
metsästys-aseita vainajan mukaan, 65. 69 srr.
Midrussi-päivä, 177.
miehet, nauttivat uhriaterian, 199.
Mikaeli, 295. 303.
Mikkelinpäivä (Mikonp.), 135. 138. 139. 143. 157. 158. 173. 174. 175. 177. 178. 179. 300. 338.
Mikkelinyö, 301. Mikkeli-lammas, 170. 171.
Mikkelinpässi, 169. 171.
Mikkelinrokka, 169.
Mikkelinvalkeat, 172.
Mittumaari, 139.
Morowa dziewica, 41.
mors (status mortuorum), 1. muistajaiset, 109;
muistiliinat, 110. 111.
muistinpäivä, 146.
Muistinsuovatta, 110. 153.
muisto, 121.
muisto-ateria, 104. 109. 115. 118. 121. 129.
muisto-juhlat, il4. 115. 116. 118. *120. 122. 132. 135.
muisto-karsikot, 98 muist.
muisto-malja, 121. 122.
munia, uhriksi, 109. 119. 120.
myrsky, 225. ks. rajuilma.
mäenkukkulat, 312, ks. vuori.
mäenlasku, 251 srr. 262 sr.
mäkärät, ks. syöpäläiset,
mämmi, 147. 279.
Männinkäiset, Männingäiset, 1. 5. 31. 32. 46. 324.
Nauha, uhriksi, 101. 112. naula, 95. 96.
navetta, ateria navetassa, 147. 148. 149. 151. 152. 155. 170. 210. 229. 277. 287. ks. läävä.
nelisilmä (koira), 35.
nimenanto lapselle, 53.
Noaide-gadze, 211.
noita, noidat, 39. 40. 41. 47—49. 51. 52. 54. 55—56. 57. 91. 150. 211. 234. 278. 280. 303. 304. 306. 326. ks. tietäjä,
noita-akka, 50. 51. 283.
noitarumpu, 47. 51. 52. ks. kannus, kyömdes.
noituus voima, 51.
nurkka, huoneen, 29. 194. 205. 243. 257. 261. 280. 284. 339.
pellon n., 301. huoneen, perä-n. 59. pöydän n., 78.
Nuut(t)i, 223.
Nãri-päev, 216.
nä'yt, 208.
Ohraleipä, 161. 241.
ohrankylvö, .270.
ohrarieska, 244.
ohrasuurimat, 350.
ohrat, 200. 291. paahdetut o., 246.
Olewi-lammas, 340.
Olewin lambat, 161, muist. ks.
Villavuona. oljet, 88. 89. 90. 91. 190. 214. 221. 222. 223. (303). 305.329. 330. kauran o., 220.
ohran o., 214. tattarin o., 224.
"pitkät o.", 57.
Ollinpäivä, 147.
orava, uhriksi, 199.
oravannahka, uhriksi, 201.
Orcus, 1.
oudoksi pukeutuminen, 163—165. 222—223. 264. 319. ovi, 57. 83. 87. 95. 190. 203.207. 210. 211. 216. 219. 259.280. 284. 291. 306. 328. 338. ovet pidetään yön auki, 176.181.
ovenkamana, 207.
ovensaranat, 291.
ovenseutu, -suu, 190, 246/340.
oxalis, 71.
Paamjatti, 109.
paarmat, ks. syöpäläiset.
Paastonlaskiainen, 233.
paastoaminen, 208. 209. 210,
paastopäivä, 279.
Paha, 37. 78. 280. ks. Painajainen.
paha-henki, 26. 34. 46. 57. 72. 87. 95. 207. 219. 224. 267. 300. 323. 326. 327. 328.
pahalainen, 93.
pahamies, 67. 279.
paholaiset, 57. 324.
Painajainen, 23—25. 27—30. —
"Paha", 26.
P:n poistaminen, 34. 35. 96.
paksha, 125.
palvelijain muuttoaika, 167. 172. 302.
papurokka, 242. 260. ks.
pavut. Para, 166.
Parentalia-juhla, 131.
parvi, huoneen, ks. lakka,
passe-varek, 9. 10.
Passevare-Lodde, 52.
patsas, saunan, tuvan, 149. 154. 259.
pavut, 77. 86. 161. 164. 225. 228. 241. 242. 243. 249. 260. ks. apposet.
pedot, ks. metsänpedot, petoeläimet, karhu ja susi.
Peigal puoga, 264.
peijata, 5.
peijaisateria, 75. 76.
peijaiset, 34. 75. 109, 110.
peija(i)smiehet, 75.
Peijakas, Peijanen (genius inferus), 75.
Peikko, Perjainen, 34.
Peiko, Pejjakas, Perjjainen, 34.
Peikot, Peijaiset, Peijakaiset,5. 46.
pellavansiemenet, 24. ks. liinan-siemenet.
peloittelija, 28. ks. kummitus.
pelto, 88. 171. 176. 177. 262. 280. 298. 301. 311. 312. 317. 329. 341.
pellonkasvun menestys, 74.
penkin alus, maanhaltijain olinpaikka, 156.
penkin nurkka, 192. ks. nurkka. Perkele, 34. 40. 45. p.-käsite,45.
permanto, ks. laattia. Perun, 344.
peseminen, käsien, 95. 96. silmien, 257. vaatteiden, 271. ei pestä, 286. 344. ks. puhdistaminen.
peseytyminen, 37. 158. 271. ei peseydytä, 286. 298. ks. puhdistaminen.
pesuvesi, 153. ks. vesi.
pesäpäivät, 187.
petoeläimet, 171. 298.
Pietarinpäivä, 225. 325.
pihlaja, 96. 203. 293. 295. 320. 324.
piiloudutaan vainajalta, 85.
piirakat, uhriksi, 18. 109. 119. 151. 162. 293. 294. 335. 348.
Piirut, 109.
Piritänpäivä, 170.
Piru, 23. 29. 34. 35. 155. 156.
pirut, 29. 30. 155. 189. 278.
Pirulainen, 34,
Pissohänd, 35.
pitaras, 125. 129. 130.
"pitkä tyttö", 264.
pitämyspuu, 193. ks. uhripuut.
Piägges-älma, 209.
Poltergeist, 34.
poltetaan, esineitä, 88. 89. 90. 91. 92. 211. 238. 303. 312.ei saa polttaa, 89. ks. tuli,
tulipuhdistus, valkea, polttouhri, 330. 350.
polypodium, 328.
Pominka, 109.
Pomitkat, 111.
poro, uhriksi, 52. 54. 73. 82. 85. 86. 113. 114. 120. 121. 209. 210. 344.
poron vasikka, uhriksi, 157.
posjo, 210.
Powietrze, 41.
prasnikka, 111.
pretas, 125. 130.



proskenjat, 59. 61.
puhdistus, 44. 88. 92. 122. 273.
pukki, uhriksi,. 152. 161. 202.
puoliyö-ruoka, 192. 196.
puro, 52. 91. 220.
puu, uhri puuhun, 209. vainajan
vaatteet riipustetaan puuhun, 102.
puupölkky, 196. 208. 211. puukko; 25.
puuro, 86. 149. 162. 173. 174. 175. 183. 199. 232. 243. 294. 313. 317. 350.
puurokset, 171.
pyhä honka, 157.
pyhät puut, 293. ks. uhripuut.
pyhä lehto, 109.
Pyhätmiehet, 149. 150. 151.
152. 154. 155. 156. 277.
"Pyhät", 156.
Pyhäinmiesten leivät, 158 srr.
pylsyt, 156. 163.pylsyt päivä, 135. 138. 143. 147. 148. 150. 152. 156. 166. 180. aatto, 171.
Pyhäinpäivä, 139. 173.174.175, 178. 179. 181.
Paeivve, 321.
päivän seisaus, 130. 132.
tasaus, 130. 132.
pässi, uhriksi, 169. 170. 335. 349. 352. ks. lammas,
pää, eläimen, uhriksi, 115. 120. 169. 170. 171. 194. 206. 227.228. 229. 231. 232. 243. 260.262. 274. 301. 337. 350. 352.ruumiin p., 48.
pääkallo, 93. 115. p., ruumiin. 294. ks. pääluu.
"pääleipä", 165.
pääluu, ruumiin, 48.
Pääsiäinen, 139. 143., 232. 308.
pääsiäisleivät, 280.
pääsiäistulet, 281. 315.
pääsiäisviikon päivät, 276.
pääsiäisyö, 214. 303.
pääsiäisämmä, 283.
pöytä, 79. 193. 245. 247.
ruokapöytä, 216.
p. asetetaan korokkeelle, nostetaan, 152. 156. 170.
pöydälle uhrataan, 155.
pöydän alus, henkien olinpaikka, 67. 79. 87. 122. 181. 191. 205. 245.
Raappo, 172.
Radien-aimo, 10. 11.
raesade, rakeet, 288. 298. 303. 306. 343. ks. myrsky, rajuilma, tuuli.
rahaa, vainajille, 83. 87. 112. 115. kirkkoon, 178.
Rahkalakki, 221.
rajuilma, 334.
rasvarieska, 241. 244. ks. rieskat,
raunio, pellolla, 149. 156.
rautanaula, 36. 92. 93. 94. 95.
reki, ruumiinkuljetuksessa, 27. 93. 94. 102. 306. rieskat, 151. 162. 241. 243. 294.
riihi, 150. 155. 156. 157. 193. 351. ruokaa riiheen, 156.
riihen nurkka, 192.
rikat, 91. 190. 227. 250. 254—257. 286. ks. lakaiseminen,
rikkatunkio, 251. 274. 278.
risti poltetaan, 286.
risti(nmerkki), 25. 30. 40. 63.67. 71. 92. 93. 94. 95. 99.100. 101. 102. 112. 154. 195.198. 199. 203. 207. 209. 210.216. 219. 221. 259. 280. 283. 284. 315. 320. (352).
Ristihongan petäjä, 101.
ristikoivu, 100.
ristikuusi, 101.
ristipetäjä, 100. 101.
Matinpäivä, 303.
Ritvalan Helka-leikki, 314.
Riukupyhä, 220.
Roadetsat, Roatintshat, 109. 110. 277.
rokka, 77. 150. 151. 154. 155. 161. 162. 170. 235. 245. ks.
herneet, pavut. Rota, ks. Ruotta. rukka, 12.
Runtu, 138 srr. 144.
ruokaa, haudalle, 86. hautakumpuun, 83. permannolle, 151. vainajalle, 116. 120. 130. 157. ks. navetta, sauna, uhriateria uhriantimet.
Ruotta, 209.
Rut-, Rutu-, Rata-aimo, 9. 10. 11.
Rutto, 36—37. 41. 42. 344— 345.
ruttotauti, 18. 17. 298. rutonnuoli, 18. ruuhi, 63. 65. 88.
ruttokartta, 63. ruumiinarkku, asunnoksi, 61—62. r.-arkun tekeminen, 62—63.
ruumiinkäsi, 171.
ruumiinpesu, 58 srr.
ruumiinpoltto, 103 srr.
ruumiinpukeminen, 58 srr. 73 —74.
ruumisrokka, 77.
Saastaisuusaika, 125.
sairaudenkohtaus, 230.
Saitan, 55.
Saivo, 8. 9. 10. 11. 51. 114.
Saivo-aimo, 7. 8. 10. 11. 12. 37. 47.
Saivo-kuelle, 114.
Saivo-lodde, 52. 114.
Saivo-nabma, 54.
Saivo-nieida, 8.
Saivo-olmak, 8. 9. 12. 13. 208.
Saivo-varek, 9.
Saksan Martti, 182.
salama, 342. ks. ukontuli.
sammakko, 259. 285.
Santti jumala, 291.
sankari, 123.
Sarakka, 8. 210.
sarvet, uhriksi, 210.
"sarvileipä", 194.
sauna, valmistetaan " hengille ateria, kylpy, 18—19. 119.148. 149. 150. 152. 153. 154.156. 173. 175. 176. 177. 180.181. 204. 223. (244).
saunaa ei lämmitetä, 68.
saunassa teurastetaan, 170.
saunan portaat, 244. 248.
Seelentag, 178.
seitapalvelus, 9.
Semlicka-Mänes, 179.
shamaani, 123.
sielu, 7. 44. 45. 17. 11). 58. 07. 83. 89. 90. 107. 10H. IHO.
sielujen kynttilä, 195. ks. kynttilä.
sielujen päivä, 135. 147. 150. 104. 175, 178 ks. henkienpäivä.
sigrblot, 133.
sika, teurastetaan (uhriksi), 76. 160. 200. 227. 228.
sialle puuroa, 199.
uhriruokaa, 262.
"sikapäivä", 231.
sianliha, 150. 151. 193.225.241.
siankynnet, 203. 232. 2 11. 2 12. 243. 241. 200 -201.
siankynsirokka, 241.
siansorkat, ks. siankynnet.
sikoläätti, 261.
silmät, ruumiin, 88.
silmiriepu, kuolleen, 278.
Simon Juutas, 179.
sirppijuusto, 340.
sirppipuuro, 170.
Sirtje, 11.
sisalisko, 259. 285.
sisälmykset, 158.
Sitte, 113. 208.
Skrat, 34.
Skärstorsdag, 270).
sobar, 41.
sorkat,. eläinten, 279.
Sorkkalaskiainen, 244.
sota-aseita, vainajan mukaan, 65. 69 srr. 76. 105.
Spectrum sylvestre, 32.
Sturen-olmak, 37. at sumri (uhri), 133.
suolet, 103. 109. 200. 340. surina, 91.
susi, sudet, 130. 20 1. 212. 249. 271. 272. 2*7. 292. 295. 297. 29S. i?99. 300. 301. 302. 304. 305. 335. 33H. ;M5. 3 17.
suden nimityksiä, 299. 300.
Sudensaari, 350.
sudenveri, 29H.
suuritsjuppu, 59. ks. perä nurkka sydän, ulirieläimen, 113. 111 ' 229.
sydäntalvi, 132. syksy, 132.
syysjuhla, 135 srr. 145. 289.
syöpäläiset, 227. 232. 234. 235.236. 237. 239. 242. 245. 250.254—257. 270—275. 277.286. 298. 299. 321. 324.
syöpäläispäivä, 274.
sänkiäislamnias, 339. s
ääsket, ks. syöpäläiset.
Tadib, 15.
Tali vanan kakkarat, 200. ks.
myös Tapani, takka, 278. ks. uuni.
Talakan, 44.
talkkuna, 109. 147. 149. 150. 154. 155. 161. 162.
talli, 149. 199. 200. ateria tallissa, 207. 287.
tallinhaltija, 192.
Talli-Tapanus, 199.
talonhaltija, 158. 295. 310. ks. maanhaltija.
talonperhe, ravitaan, 78.
talosta ei anneta mitään pois, 67. 259. 290. 297. 320 -327.
taloustarpeita, vainajan matkaan, 69 srr. 82. 86. Hl.
Tal's puväd, 207.
talven harjapäivä, talvenselän taittumisen päivä, 226.
"tanssi-ilta" (Joulu), 211.
Tapani, 199. 201. 223.
Tapaninajo, Tahvananajo, 199. 200.
Tapio, 147.
targ, targad, 50.
taudit, olennoita, eläimiä, y. m. 16. 17. 19. 37. 38. 39. 40— 41. 47. 51. 178. 300. 322. 327. 335.
Tennus-päev, 226 srr.
terva, 91. 312. 324. 329.
tervapytty, 259.
tervatuohinen, 280. 284. 285.
tervatynnyri, 328.
tervaaminen, 88.
teurastaminen, uhrieläimen, 137.
Thor, Thonar, 2. 185. 224.
torrablot, 184.
tie, 88—89. 91. 102. 150. 219. 229. 254.
tienhaara, 28. 214—215. 216. 249. 255—257. 258. 278. 312. 321.
tienristeys, 90. 212. 227. 234. 261. 274. 300.
tienvarsi, -vieri, 98. 99. 101. 105.
tietäjä, 150. ks. noita,
tihot, ks. syöpäläiset,
tina, uhriksi, 293. 305.
tinan valaminen, 166. 171. 197. 214—215. 218—219. 220. 221. ks. äijänvalaminen.
Tod, 2.
Tona, 12.
Tone kurg, 2.
Tont (tonttu, tomte, tomte-gubbe, tomtejumfru), 34.
Tont, 228. 230 muist. ks. Tönn, Tönnis.
Tonttu, 42. 145. 148. 157. 166. 226. 230.
torakat, ks. syöpäläiset.
Totenwache, 58.
"touko" (juhla), 290.
"toukoleipä", 290.
trullit, 258. 259.
Tshuk-Kiremet, 39.
tuhka, 28. 90. 91. 92. 190. 201. 218. 278.
Tuhkailta, 264.
Tuhkakeskiviikko, 220—221. 306.
Tuhkapäivä, 306.
tuli, 167. 259. 280. 303. 309. 316. ei oteta tulta, 202 sr. 236. 260. 273. 277. 298. 299. 342.
tulen lainaaminen, 196.
tulihiisi, 89.
tulikalma, 89.
tulipuhdistus, 117. 302. 305.
tulisija, 28. ks. liesi,
tulukset, 89.
tunkio, ks. rikkatunkio.
Tunnu-deen, 230.
tuohus, 110. ks. kynttilä.
Tuomas, 187. 188.
Tahma-T.,
Musta-T., 202. T.,
Tomas,ruttotaudin jumala, 202.
Tuomaanpäivä, 194.
Tuona, Tuone, Tuon, 2. 12.
Tuonalaiset, 153.
Tuoni, 1. 2. 3. 12.
Tuone, ks. Tuona.
Tuonela, 1. 2. 3. 12. 177.
Tuonelais et, 155.
Tuonen-aimo, 12.
"turvokkaat", 150.
tuuli, 89. 240. 245. 270. 275. 306. ks. myrsky.
tuuliaispää, 51. 334.
tuulijumala, (38). 141. 209
Tule-Ristipäev, 306.
työkaluja, vainajan mukaan, 65. 69 srr. 120.
työttömyys, 68. 174. 177. 180. 189. 203. 204. 208. 214. 221. 225. 231. 232. 237—2.38. 239. 240. 260. 268. 271. 277. 288. 291—292. 297. 298. 306. 334. 336. 337. 338. 341.
Tönn, 205. T. isake, T. emake, 229.
Tonni, 227. 228.
Tonnis, 227.
Tönnisekene, 228.
Tonni päev, Tönnise päev, Tennus-p., 226 srr.
Tõnni-wak, 205. 229.
Tonno päva, 230.
Ud aigast, 219.
uhriantimia, 46. 52. 54. 58. 59. 60. 73. 76. 79. 83. 84. 90. 98. 111. 112. 113. 114. 115. 116. 120. 121. 122. 156. 177. 205.208.209.216.223.292. 301. 329. 346. 348.
uhriateria, 33. 41. 85. 137. 147. 152. 157. 174. (317). 326. 352.
uhriaterian tähteet koirille, 163. 326. uhriateriasta ei saa maistaa ennen yhteistä syöntiä, 147. 148. 149. 154. 155. 156. 193. 197. (217). 242. (246). 292. 294. ks. vanhin, isäntä ja emäntä.
uhriaterian jäännöstä ei hukkaan, 261. 348. 350.
uhrieläimen teurastaminen, 137.
uhrielukkain nahkat puihin, 84.
uhrihonka, 293.
Uhrijuutas, 171.
uhrikivet, 157. 228. (246). 326. 337.
uhrikoivu, 171.
uhrilähde, 341.
uhripaikka, talon, 158. yleinen, 301.
uhripidot, 80.
uhripuut, 157. 228. (246), 326. 337.
uhritanssi, 115.
Ukko, 141. 289.
Ukonkivi, 340.
ukontuli, 304. 336. 342. 351,
Ukon vakat, 161 muist. 289.
Ukkonen, 2. 204. (272). 286. 291. 298. 344.
ukkosenilma, 203. 272. 297. 298.
Uksakka, 8. 210.
unet, 24.
unennäkö, 51.
uudet pyhät, 221.
ued joulud, 216.
uudenvuoden kynttilä, 216.
uuni, 83. 91. 115. 154. 175.
192. 249. 251. 262. 342.
uuniluuta, 93. 94. 285. 293.
uunin kaataminen, särkeminen, 163. 164. 165.
uuninkorva, 285.
uuninpäällys, 161.
uunintaus, 192.
Vaatteiden pesua ei saa toimittaa, 18. 37. 68. vrt. likaisuus-vaatteenpala, 101. 112. 115. 120. ks. muistiliinat.
vaimoväki, hautajaisissa, 84. henkien juhlissa, 196.
vainags, 5.
vainaja, (* vainaga),
vainaa, 5. 12. 14. 16. 60.
vainaja voi kuolla, 13—14.
vainajasta puhutaan hyvää, 67.
vainajan muisteleminen, 111. ks. jumalall. olentoja.
vainajain ateria, 83. 85. 87. 117 — 118,, 120. 176. ks. henkien ateria.
vainajan edustaja(t), 116 srr. 151 — 153. 163—165. 175. 182. 183.
vainajan henki, vainajain henget, 87. 122. 129. 145. 173. 175. 176. 177. 180. 181. 216. 288. srr. 292. 300.
vainajain juhla, 187. ks. v.-ateria.
vainajan kuva, 121.
vainajan perhe, 13. 14.
Vakkove, 351.
valkea, karkoitus- ja puhdistus-keino, 37. 117. 172. 303— 304.
valkeata ei ensimäiseksi tehdä, 324. ilmivalkeata ei viedä ulos, 214. ks. tuli, polttaminen.
Valkeapyhä, 202.
valo, 310 ks. kuuvalo, tuli.
valviaiset, 59.
valvominen, 205. 211.
Vampyyri-usko, 42.
Vanha sarvikko, 67.
vanhin, kylän, 198. perheen, 78. 83. talon 280.
Vapun aamu, 295.
varis, 210. 256.
vasara, 26. 35.
vasen puoli, ruumiin, 115.
vasikka, 114.
Vasta' lova', 263.
Vastla-päev, 234.
Vedajad, 34.
Vedenhaltija, 19.
Vedenväki, 28.
Weike-Ristipäev, 306.
veitsi, 92.
velu velikos, 282.
wenag, weinag, wenig, 5.
vene, 64. 65—66. ks. laiva.
veri, uhriksi, 28. 29. 30. 48. 1 13. 114. 116. 117. 158. 169. 173. 209. 241. 301. 340.
veri, hengen sija, 42. suden veri, 298.
verikakko, 157.
verimakkara, 260.
veririeska, 241. 249.
veräjä, 81. ks. ovi.
vesi, 91. 92. 93. 94. (95). 96. 214—215. 219. 220. 257. 322. 342.
vesi muuttuu viinaksi, 318.
Vesihiisi, 17. 89.
vesikuppi, 112.
vesimalja, 195. -vati, 195. 196.
vesisydäminen puu, 280.
vesiuhri, 125. 130. 306. at vetrnottum (uhri), 133.
vieraita, ei ravita, 78. 170. 339.
vihkiäisvaatteet, 58.
viisikanta, 207.
Wilku-Mänes, 212.
Villavuona, juhla, 149.
uhriksi, 337. 338. 340.
Vily, 316.
vuode, vainajalle, 152.
Vuodenalkajaiset, 137. 147.
vuohi, uhriksi, 202. 212.
vuori, 20. 31. 52. 120. 258. 311. 314. 315. 325. 326. 329. 343.
metsävuori 41.
vuosipäivä, kuolemasta, 11 4.
Wälla-Mänes, 179.
Yama, 130.
yliset, huoneen, ks. lakka.
Yrjänä, 195. 289. 294. 295.
Yrjönpäivä, 195.
Y:n-yö 295.
yön-aika, 36. 67.
yönistujaiset, 80. ks. öinist.
Äänettömyys, 234 srr. 291. 292. 299. 305. 317. ks. hiljaisuus,
äijän valaminen, 171. 172. k. tinanvalaminen.
Öinistujaiset, 58. 59. ks.yönistu-jaiset.

 

 

 

 

 

Uusimmat kirjat
lauta2

24.1.2012
• Siperian samojedien keskuudessa
• Kalevala Koru - Koruluettelo

24.11.2011
• Sota-ajan keittokirja
• Kasvisruokaa kaikille

 

Tiedostamo

Kirjakauppa Tiedostamo avautui Helsingin Alppilaan.

>> Kotisivut

>> Facebook-sivu

Tapahtumat
lauta2

koju

Messukausi on tältä vuodelta ohi.

Menneiden messujen ja markkinoiden raportit. >>Linkki

 

Blogimme
lauta2

Kansanperinne-blogi

 

Ilmaiset kirjat
lauta2

Yli 50 vanhaa pienpainatetta, kirjanlukua ja artikkelia nyt luettavissa ilmaiseksi.

 

 


 

Kustantamomme: www.Salakirjat.net - Englannikielinen kustannushanke: www.Paganarchive.com
Antikvaariset kirjat: www.Kirjaparoni.net - Blogimme: blog.Kansanperinne.net

© Salakirjat 2006-2011