Yhteistarjous:

Nina Kokkinen
Totuudenetsijät – Esoteerinen henkisyys Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin taiteessa
Kovakantinen, 310 sivua.
ISBN 9789517687140
Vastapaino, 2019

Akseli Gallen-Kallela
Kallela-kirja – Iltapuhdejutelmia, 1924
Kovakantinen, 223 sivua ja 24 värikuvasivua.
ISBN 978-952-5774-58-0
Salakirjat, 2013

Hinta
45,00 €
Sisältää postikulut.
Yhteistarjous: Totuudenetsijät - Esoteerinen henkisyys taiteessa & Kallela-kirja

Yhteistarjous: Totuudenetsijät - Esoteerinen henkisyys taiteessa & Kallela-kirja

“Taide kohottaa päätään uskontojen rappeutuessa. Se ottaa huomaansa joukon uskonnon tuottamia tunteita ja mielialoja, sulkee ne sydämeensä, ja muuttuu sitten itse syvällisemmäksi, sielukkaammaksi, voidakseen välittää haltioitumista ja intoa, jota se ei ole aiemmin voinut tehdä. “ – Nietzsche, 1878



Totuudenetsijät loihtii eloon innostuksen okkultismiin 1900-luvun vaihteessa. Pääosassa ovat kolme klassikkotaiteilijaa: Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen ja Hugo Simberg. Taiteilijat hakivat vastauksia elämän suuriin kysymyksiin teosofiasta, spiritualismista, parapsykologiasta, vapaamuurariudesta, tolstoilaisuudesta ja varhaisesta satanismista.

Nina Kokkinen paljastaa taiteilijoiden ja teosten yhteyksiä esoteerisiin liikkeisiin ja vaihtoehtoiseen henkisyyteen. Hän valottaa Gallen-Kallelan jälleensyntymistä koskevia käsityksiä, Simbergin taidekäsitysten kytkeytymistä seksuaalimagiaan ja jälkiä, jotka spiritualismi jätti Halosen alttaritauluihin. Gallen-Kallela, Halonen ja Simberg loivat uutta taidetta uskonnollisiin ympäristöihin, vaikka esoteerinen symboliikka hankasi perinteistä kirkollista kristillisyyttä vastaan.



Sisällys:

I – Taidetta ja esoteerisuutta tutkimassa

Vuosisadanvaihteen “uusi mystisismi” ja taiteen henkistyminen
Esoteerinen henkisyys ja okkulttuuri
Esoteerisuus modernissa taiteessa
Taiteilijat henkisinä etsijöinä
Juséliuksen mauseoleumi, Tampereen Johanneksen kirkko ja Halosen alttaritaulut
Henkisen taiteen solmukohtia
Kuvien ja kirjoitusten äärellä

II – Totuudenetsijä henkisen taiteen tekijänä

Viisas vaeltaja katoaa mausoleumin maalauksista
Teosofia ja totuudenetsijän salattu viisaus
Munkkimaalarit omistautuvat henkiselle taiteelle
Ars perennis – taide, joka paljastaa ikuisen viisauden
Kivenhakkaajien ja vapaamuurarien henkinen työ
Taiteilijat vapaamuurareina?
Ikuisen taiteen temppeli ja sen rakentajat
Taiteen salattu veljeskunta
Poispyyhitty avain

III – Toisinaistiva totuudenetsijä

Luonnon tutkiminen on portti selvänäköisyyteen
Maailmansielun elävöittävät virtaukset
Eetteri värähtelee Gallen-Kallelan taiteessa
Luonto paljastaa salaisuutensa
Taiteilijat ja pyhimykset vaipuvat magneettiseen uneen
Spiritualistinen henkivalokuvaus ja mediaaliset kehot
Sielut kukkivat Kuoleman puutarhassa
Taiteilija-magnetisoija siirtää näkyjä ja tunteita

IV – Totuuden alkuoppi

Alkuperäisen ja primitiivisen viehätys
Tolstoilaisten Jeesus ja vuorisaarnan alkuoppi
Jeesus teosofisen viisaustradition mestarina
Kalevala ja viisauskirjallisuuden henkinen toisinlukeminen
Paluu kalevalaisen muinaisuskon äärelle
“Tosisuomalaisen” kansan henkisyys
Kristillisestä synnintunnosta karman lakiin
Henkisiä ja kansallisia heräämisiä
Alastomien apostolien puhtaampi henkisyys
Haavoittunut enkeli ja rahvaan henkisemmät aistit

V – Ikuinen vaellus – totuudenetsijän tie ja kohtalo

Kuolema ja hävitys Juséliuksen mausoleumissa
Maailmat syntyvät, kuolevat ja syntyvät uudelleen
Sielut vaeltavat kosmoksen harmoniassa
Linnut ohjaavat taivaallista vaellusta
Jalostuminen jälleensyntymien kierrossa
Sielun kehityksen paljastavia kuvia
Ruusujen huumaava tuoksu ja aistillisen rakkauden ideaali
Sielu haavoittuu ja tahriutuu
Tiedon kultaiset hedelmät on tehty poimittaviksi
Totuudenetsijä erakkona ja kirottuna muukalaisena

VI – Totuudenetsijät ja modernin taiteen henkisyys





Meille ei ole tarpeen kertoa kuka on Akseli Gallen-Kallela (1865-1931). Siveltimellään hän on tavoittanut kotimaamme luonnonnäkymät, kulttuurimme juurikerrokset ja mantujemme kansantyypit paremmin kuin ehkä kukaan.

Vähemmän tunnettua on, että Gallen-Kallela kunnostautui myös näiden aihepiirien sanallisessa luotaamisessa – ”jutelmin ja pakinoin”, kuten hän itse määritteli. Maalarimestarin elämän ehtoopuolella 1924 ilmestynyt Kallela-kirja syntyi, kun kirjallisuuden kääntäjä Martti Raitio taltioi pikakirjoituksella ystävänsä ”puhdetulen vanhanaikaisessa loisteessa” kertomia mietelmiä. Kiitos syntytavan, tekstissä on vahva suullisen tarinaperinteen tuntu: on kuin viettäisimme Gallen-Kallelan rinnalla pitkää talvi-iltaa. Emme kuule arkailevaa tai kuivakkaa hapuilua, vaan miehekästä ja ytimekästä mutta samalla herkkää, visionääristä ja runollista puhetta. Suuren sydämen sanoissa soi milloin loveen lankeamista hipova ylistys erämaalle tai humoristinen analyysi jostain matkan varrelta tavatusta veijarista, milloin välähdyksenomainen muistelma taiteilijaelämästä tai lapsuuden näystä. Filosofishenkiset mietelmät muun muassa tulesta, kaukokaipuusta, kuolemasta sekä ihmisen ja hevosen suhteesta ovat omaa luokkaansa. Tarkkanäköisyys ei vanhene.

Tämän tuotteen ostaneet ostivat myös…