ISBN 978-952-5774-83-2

Kovakantinen korusidos lukunauhalla
332 sivua ja liitekartta
Salakirjat, 2015

Ilmestyy 18.3.2015

Laajempi tuote-esittely sivulla:

SamuliPaulaharju.net

Hinta
20,00 €
Suositushinta
22,00 €
Sisältää postikulut.

“Mutta vasta näiden taivaanpankkojen takainen lappalaisten maa, Taka-Lappi, on täyttä tunturien maata. Vasta täällä saa nähdä Lapin luonnon kaikessa mahtavuudessaan, täällä koko maailma on, niin pitkälti kuin katse kantaa, alastonta puutonta erämaata.”





Vuonna 1927 ilmestynyt Samuli Paulaharjun Taka-Lappia lukeutuu legendaarisimpiin Lappi-kirjoihimme. Vuosina 1910-1926 Inariin, Utsjoelle ja Norjan Kaarasjoelle tekemillään patikkamatkoilla Paulaharju haastatteli yli sataa ihmistä, saaden talteen katoavaa kansantietoa perinteisistä työ- ja pyyntimenetelmistä, vanhoista palvontapaikoista ja seitakivistä, tavoista ja uskomuksista.

Kirja on suuri ylistys Suomen pohjoisimman Lapin luonnolle. Kuvaukset jylhistä tuntureista, suunnattomasta tuhansien saarien Inarijärvestä, vuodenkierrosta ja luonnonilmiöistä herättävät Lapin kaipuuta elävyydellään.




Kirjan sisällysluettelo:

Aluksi
Tunturi
Autiotupa
Järvikansaa
Tenolaisia
Tenomies kalamiehenä
Tunturien viljaa
Karjanhoitoa
Vanhaa tunturiväkeä
Tämän ajan poromiehiä
Poronhoitoa
Taivaan ja maan merkkejä
Kotaväen perukirjoista
Kaarasjoki
Lapin joulu
Lapin nainen
Lapin naisen käsitöitä
Häätapoja
Lapin lapsi
Lapin katekeetta
Pielpajärven kirkko
Utsjoen kirkko
Vanhat jumalat
Henkilöitä
Kertojia
Sanaselityksiä





Hyvin hauska on levähtää erämaan hiljaisessa pirtissä, ja varsinkin on mieluista yöpyä yksinäiseen tunturitupaan yläpuolelle matalan maailman. Alhaalla painunut kesäpäivä kyllä hiipii pohjoisella taivaalla tunturihuipulta toiselle, mutta vaisuna ja unihuntu silmillään, ja tunturi sekä tunturitupa verhoutuu herkkään ja pehmeään, punertavaan kesäyön harsoonsa. Iloisesti tuli liekehtii ja tarinoi avonaisessa harmaassa lapintakassa tuvan ovinurkassa. Hämärässä pirtissä tunturikoivujen tuli häilähtelee ja kisailee pienestä ikkunasta hiipivän öisen päivänpaisteen kanssa. Viimein siirtyy päivä syrjään ja tunturikoivutkin valahtavat nukkuvaksi hiillokseksi. Pirttiin astuu hiljainen lyhyt tunturin kesäyö. Pieni puro pihan vieressä vain ymmärtävän hiljaisesti, kuin matkamiestä uneen viihdytellen, haastelee haltiain ja gufittarien kanssa.





Vanhalappi oli elämänikänsä, hamasta lapsuudestaan saakka, satoja, tuhansia vuosia vaeltanut erämaita, saaden sieltä elatuksensa ja kotasijansa, seurustellen siellä gufittarien keralla ja tapellen Staalujen kanssa sekä viimein löytäen leposijansa jossakin järvensaaressa tai jokirannan hiekkatievassa. Ja tunturimaitten suuri valtias, vanhalapin jumala, oli aina valvonut kansaansa, koetellen sitä kovilla kohtaloilla ja väkevämpien vainoilla, mutta myöskin antaen sille vedenviljaa, metsänriistaa ja porolaumoja sekä siunaten, niin että kansa yhä sikesi ja porotokka lisääntyi.



Kaksi muuta korupainoksina julkaisemaamme Paulaharjua:

Tämän tuotteen ostaneet ostivat myös…